Hoitopupuja

  Meillä on ollut nyt kahden viikon ajan tuttuni kanit hoidossa. Muutama päivä on vielä jäljellä, ennenkuin on aika palauttaa puput taas kotiin. Omistaja on siis lomareissussa, jonka takia puput piti tuoda hoitoon. Kaneja on siis kaksi, molemmat risteytyksiä ja äärettömän suloisia tapauksia. Puput olivat minulle jo ennestään tuttuja, sillä olen ollut niiden kanssa tekemisissä paljon. Olen ollut niiden kanssa niin näyttelyissä ja estekisoissakin. Olen myös ollut mukana, kun ne on haettu kasvattajalta.

  Toinen pupusista on leijonaharjas/leijonaluppa risteytys, Disan ns. pikkusisko (ei samasta poikueesta). Tytöt eivät kyllä tule yhtään toimeen, vaikka samoista vanhemmista ovatkin. Viola on väritykseltään luonnonharmaa perhonen, vaikka väri ei näytäkkään oikein siltä. Luonteeltaan Viola on utelias ja ulkonäöltään suloinen karvapallo.

 


 Masa on Madagaskarin värinen esteristeytys. Luonteeltaan tämä on ihana, kiltti ja utelias. Ensimmäisen viikon jälkeen tästä kuitenkin paljastui varsinainen riiviö. Masalla on suloiset korvat, joista toinen laskeutuu tämän levätessä vaakatasoon<3
    Ongelmitta tämä juttui ei kuitenkaan sujunut, sillä yhtenä päivänä Masa päätti karata ulkoaitauksesta. En arvannut, että osaisivat avata häkin luukun, mutta näin tapahtui. Masa oli siis ottanut hampailla kiinni luukun kaltereista ja renkuttanut sen auki. Onneksi olin ulkona ja huomasin pihalla vapaana juoksevan kanin. Saimme onneksi Masan pian kiinni ja teippasimme häkin luukun, jottei sitä saa enää auki.
    Tämä ei valitettavasti jäänyt ainoaksi kommelukseksi, vaan Masa päätti myös rikkoa säkkituolin. Olin siis vahingossa uhohtanut säkkituolin liian lähelle kainien häkkiä (jota ne epäonnekseni osaavat siirtää) ja Masa oli yön aikana pureskellut siihen useamman reijän. Osa säkkituolin täytteistä oli valunut häkkiin ja eihän aamulla auttanut muu, kuin ruveta siivous hommiin. Nyt on tilattu onneksi nettikaupasta paikkaus tarvikkeet ja saamme säkkituolin luultavasti korjattua.

 Kaiken tämän lisäksi Viola on pariin otteseen karannut sisällä häkistä ja Masa pääsi nappaisemaan Lupulta otsasta karvatupsun, kun tämä meni ystävällisenä tekemään tuttavuutta. Onneksi kuitenkaan kenellekkään ei ole sattunut mitään ja eläinlääkäri reissuilta ollaan vältytty.       Mukavaan näiden kanssa on kuitenkin ollut ja muutaman kerran hypin Masan kanssa esteitä. Oli ihanaa hypyttää sitä, kun se tiesi täsmälleen mitä tehdä ja hypyt olivat erittäin ilmavia. Esteet olivat ehkä turhan matalia, kun kotoa ei tälläistä estehirmua löydy.